Join raivoissani viiniä,
halvinta paskaa,
mitä viinakauppa kehtasi myydä.
Ostaessani, olin vielä kysynyt,
mikähän viini sopisi,
viimeisen myyntipäivän grillimakkaran kera.
Ripassako vai joku muu,
pehmeä, hieno, täyteläinen, mist tykkäis,
suu.
Kyllä halvempikin toki kelpaa,
sanoin; mihin myyjä vastas.
Juo tuota,
se ei sinulle vaikeuksia tuota,
makkaravalehtelija.
Kuinka niin, ja,
miten kehtaat sanoa,
ettei mua makkara janota,
mikä olikin totta sillä,
puhuin paskaa,
kuten aina, ei ollut siivua edes lauantaita.
No nyt ostat viinis ja lähdet litoon,
on sellainen mulla fiilis,
et ota viinis ja mene skutsiin dokaa,
vedä kunnon känni,
niin ei asiat pänni,
makkaravalehtelija.
Vai no niin,
pidä sitten paska duunis,
tuskin enää koskaan ostan täältä,
mitään,
ikinä,
tajuatko alkoholiliikkeenmyyjä,
joka toisia haukut,
ottaisit itse kunnon naukut.
Jussi Suwantokuha: Toukokuusta toukokuuhun tarpeetonta matkatavaraa ja pieniä hermopillereitä - lopun lähetessä alkuaan, kaivoin olemukseni maata niin, että lähde näki valon ja alkoi virrata esteettä - sillin tajusin rakkauden, se on jotain mitä ollaan...
torstai 3. heinäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lue stooria
Read The Kirja
...Jumala oli ollut yksi, joka oli tiennyt; muttei käsittänyt ja sitten Jumala oli varmaankin kuollut, suhteellisen nuorena, kenties vain muutaman miljoonan vuoden ikäisenä. Hautajaisissa oli ollut uusia jumalia ja jumalaksi pyrkiviä. Ihminen ja Tellus olivat unohtuneet, Jeesus ei ollut toteuttanut paluulupaustaan, eipä tietenkään, olihan hänellä nyt tärkeämpää tekemistä, isänsä hautajaiset. Maailmassa oli häntä odotettu, yksi pettyneimmistä oli kenties apostoli Paavali, tuo organisaattori, joka ei itse ollut Jeesusta edes tavannut, ja kaikki ne miljoonat ihmiset, jotka odottivat pelastajaansa...
MIES YLI LAIDAN...
Kello neljältä aamulla on kaikki...
http://www.suwantokuha.com
Tässä minä istun,
kello neljä aamulla,
ympärilläni porvarillisen elämän
jälkeen jättämää kuonaa.
Polttoaineena käytetyt juomat ovat loppuneet.
Pöydän pinnalla epäilyttävät
mustat palaneenjäljet
tanssivat tahmeiden likarenkaiden kanssa,
se mikä oli yön tunteina sallittua,
jopa loistavaa,
on muuttunut krapulaisen haisevaksi luolaksi,
jossa aamun kosteus tunkee ikkunasta,
mennen vuoteen sekaisiin kätköihin.
Ikkunan alla valittaa aamun ensimmäinen
laiska bussi.
Marjo Tammio - Kauhanen
Blogeja
LINKKI
All I Need is God
WEB-TERAPIA
Naked Therapy
EX- keittiömestari Jude Suwantokuha
DN.se - Världen
Nyt.fi - Päivän menovinkit
Uutiset - HS.fi
Nyt.fi - Viikon ensi-iltaelokuvat
Read The Kirja
Kävelyä Baggbölestä - Åggelbyhyn
Jude Suwantokuha on rakastunut
Blogiarkisto
-
►
2009
(6)
- ► huhtikuuta (4)
- ► maaliskuuta (2)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti