sunnuntai 6. heinäkuuta 2008

Merkitsevä yhteensattuma

Pukukaupassa valintaa tein - hei tietsä jotain kivaa ja reipasta,
onhan nyt kevään juhlan aikaa,
silloin laulu kaikaa,
viini virtaa ja,
veri.


Joo, miten niin en tajuis, näytänks mä jotenkin delanneelta,
miten olis vaaleenpunanen puku tää, se sua pukee,
itseäs ilmentää - ja,
ei oo varmasti mikään homomainen väri tää - hih,
meinaan miehen päällä,
Saatana sanon, kyllä sopii joka säällä,
kokeile vaikka täällä.

No, täytyy koittaa...ja vittu - joo mä arvasin,
aivan niin,
just ja joo -liaan iso on.

Saakuti just ku dikkkaa aloin,
puvusta tästä - heti kusi hommat nää,
nyt palaa pinna,
pistän päreeks koko liikeen,
on mulla semmonen vimma - ihan varmaan,
kautta kannon ja, ja minkä se oli harmaan.

Tulitikuiks menee liike tää,
joten ala vipeltää.

Arvaa myös vielä mitä... ilman pukua pillutta jään,
- vittua meinaan,
sitä haluttua, tosin jo paljon kaluttua,
muttei mitään hoppua tavarassa ei tuossa näy loppua.

Mut`ei se tähän kuulu, sorry vaan, se on tää kevät tai kesä,
mi pistää kato hormoonit - tietsä,
jylläämään,
ja päässä asiat kytemään,
niinku tajuuts - oikees jarjestykses,
tapahtuu - priorisoin,
tärkeysjärjestyksen jo aikaa loin.


Jätä kuule - hör du - tänne toi puku jätä - ommellaan sitä, tietsä kasaan,
saadaan varmaan illaks valmiiks,
pääset bilettää,
kunnolla chillaa,
eikä mitään hillaa.

Mitä tulee pukuun,
sen kyllä takaan,
tai saat vetää daijuun ja napaan,
siis turpaan vaan ja heti - ja vielä pää irti nyhtää ja koristeeks purkkiin laita,
ei oo toista hienoo päätä moista - mi hyllyy koristaa.

Käykö näin ...

Näin siis toimitaan kuule,
lähetti tuo sulle puvun tään fiinin - fillarilla skujaa,
ovikello soittaa ja - aattele - mikä ihanuus,
puku on ihan uus.

Illalla on tää kato valmis tai no sanotaan,
kello viis,
onks aika sopiva siis.

No joo, kyllä mä kestän,
jää kyllä, ja piru vie, sitten väliin,
viiden kaljat nuo,
mi hermolevon suo.

No, vittu - sovittu on tää,
nimi tohon soppariin pistä.

Ja kuule hei, kato ettei buljuun mitään jää,
ja sanon sulle myyjä - ettet oo mikään,
ihan nuija,
mut älä ala nyt ittees kehuu,
vaikka ootki aika jehuu.

Illalla pimputtaa lähetti rimputtaa,
täs olisi nyt paketti soma,
varmaankin sun oma,
kun oot noin söpö - ei millään pahalla,
koittaa kanattaa vaik ilman rahalla.

Joo niin varmaan, nyt lähe kelaa homo,
luo omaan armaan, pyllynreijän nuolet varmaan.

Ja ilolla, heips.

Pakettia repii raastaa,
puvun esiin haastaa,
no, saatana, vittu, perkele - hei,
täähän on musta,
kuka tykkää tästä hei,
nyt kyllä soitan ja haukun,
pistän liikkeeseen paukun.

Samassa rämähtää puhelin - hei ja joo,
suurestasairaalasta tästä - päivää, onko äitinne tää,
tän niminen kotka täällä makaa koivet ojossa,
tosin nään sen vain takaa,
puolet kropasta käytävässä makaa.

On se mitä sit, mitäs tänne soitat mull on muutaki askaa,
ku puhua kanssass paskaa.

Sorry nyt vaan,
mut heittäny on veivin - siis delanneena makaa,
äitis sun,
joten hae vek ja vikkelää,
ei oo meillä tilaa ja kuolleet ilmankin pilaa.

Kato kelle puhut,
saat dajuun niin, että omaan verees hukut,
mikä liet sairaalainsinööri,
tunge perseesees se luuri,
ja vedä pamii kunnon kuuri,
et sä tajuu toisten suruu.

Hei soita kriisiapuu,
ne puhuu paskaa, ku papuu,
vaikkei siit oo apuu.

Lopeta jo hölinäs ja kiitti vaan,
kun soitit, mut älä soita enää,
tai tosissaa saat nenää.

Onneks mull on puku nyt musta - ei taida tulla juhannusta.
Armanin puvussa varmaan, saan mä hautaan saattaa ikirakkaan.

Ei kommentteja:

Read The Kirja

...Jumala oli ollut yksi, joka oli tiennyt; muttei käsittänyt ja sitten Jumala oli varmaankin kuollut, suhteellisen nuorena, kenties vain muutaman miljoonan vuoden ikäisenä. Hautajaisissa oli ollut uusia jumalia ja jumalaksi pyrkiviä. Ihminen ja Tellus olivat unohtuneet, Jeesus ei ollut toteuttanut paluulupaustaan, eipä tietenkään, olihan hänellä nyt tärkeämpää tekemistä, isänsä hautajaiset. Maailmassa oli häntä odotettu, yksi pettyneimmistä oli kenties apostoli Paavali, tuo organisaattori, joka ei itse ollut Jeesusta edes tavannut, ja kaikki ne miljoonat ihmiset, jotka odottivat pelastajaansa...

Kello neljältä aamulla on kaikki...

http://www.suwantokuha.com



Tässä minä istun,
kello neljä aamulla,
ympärilläni porvarillisen elämän
jälkeen jättämää kuonaa.

Polttoaineena käytetyt juomat ovat loppuneet.
Pöydän pinnalla epäilyttävät
mustat palaneenjäljet
tanssivat tahmeiden likarenkaiden kanssa,
se mikä oli yön tunteina sallittua,
jopa loistavaa,
on muuttunut krapulaisen haisevaksi luolaksi,
jossa aamun kosteus tunkee ikkunasta,
mennen vuoteen sekaisiin kätköihin.
Ikkunan alla valittaa aamun ensimmäinen
laiska bussi.

Marjo Tammio - Kauhanen

DN.se - Världen

Nyt.fi - Päivän menovinkit

Uutiset - HS.fi

Nyt.fi - Viikon ensi-iltaelokuvat

Kävelyä Baggbölestä - Åggelbyhyn

Jude Suwantokuha on rakastunut

Jude Suwantokuha on rakastunut
Yön jälkeen, loistava salainen hymy
Powered By Blogger