Muistelo

Oliko silloin ilta vai yö, paistoiko päivä vai satoiko kaatamalla, en tiedä
enkä voinut olla vähempää kiinnostunut.

Huuleni olivat rohtuneet suudelmista rappukäytävän alatasanteella,

housuni pullisteli malttamattomana, kähisin korvaasi rakkauden tunnustuksia,
lupauksia - jos vain annat, jos vain annat - saat kaiken,
multamarkankin.

Kuiskasin ja huohotin,
käsi hameesi alla - sormet lihassa.

Ja vielä tänäänkin, hyvät ihmiset, vielä tänäänkin, runkkaan hiljaa neitoa siunaten,
ja nyt hyvät ihmiset - unohtaa en saata Viagraa, jota huuleni myös ylistävät ja
siunaavat tuon loisteliaan keksinnön,
mi kovana paikat pitänyt on,
ja mielen miehenä, taistoissa tanssilattioiden ja parkettien,
baaritiskien ja hikisten restauranttien.

Oi, kuiskaten muistakaa puhua siitä, mitä silloin ensi kertaa koin,
puhua hiljaa, säästää muistot puhtaat nuoruuden.

Kunnioittakaa miehen elämää,
onhan hänkin kantanut spermansa kekoon ja laittanut,
elämänsä likoon.

Turhaanko - ei,
vielä parahtaa daami,
onhan minussa vielä miehen raami.